Mullin talon pellosta löydettiin vuonna 1986 rautakautinen asuinpaikka. Vuosina 1994-97 asuinpaikka tutkittiin Turun yliopistoa edustaneen arkeologi Taina Pietikäisen johdolla Raision kaupungin vastatessa kustannuksista. Tutkimuksissa paljastui ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220 jKr.

Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet paljon paremmin kuin Suomessa yleensä. Ne olivat peräisin maalaistalosta, johon kuului useita rakennuksia. Yhteensä voitiin havaita 4 rakennusta, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Ne olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikoita.

Siemenlöytöjen perusteella Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa ja ruista. Myös humalan siemeniä löydettiin, joten ilmeisesti talossa pantiin olutta. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita ja vuohia sekä kanoja. Myös koiria juoksenteli pihapiirissä. Luulöytöjen perusteella hirvenmetsästys ja linnustus antoivat tuntuvan lisän ruokapöytään. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia, jotka olivat tärkeää kauppatavaraa. Luulöytöjen perusteella tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Myös hylkeitä pyydettiin lihan, nahan ja rasvan vuoksi. Kalastus oli erittäin merkittävää. Asuinpaikka sijaitsi lähellä meren rantaa.

Kaivauksissa löydettiin myös Mullin asukkaiden työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden loimipainoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Koruja asuinpaikoilta ei kovin paljon löydetä, sillä ne olivat arvotavaraa, jota ei hevin hukattu pihapiiriin. Mullistakin löydettiin vain muutamia lasimassahelmiä, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Paikan erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko, jolle tunnetaan vastineita vain Suomen rajojen ulkopuolelta.

Mullin läheisyydessä sijaitsee useita muitakin rautakautisia muinaisjäännöksiä. Aivan lähellä kohoaa Kansakoulunmäki, jolta löydetyissä haudoissa luultavasti lepäsi Mullin asukkaita.

Lähteet:

Antell 1999.

Harjula 1997.

Pietikäinen 1994; 1995; 1996.

Suhonen 1998.

Tupala 1999: 43 - 54.

Vuorinen 1997.